Pello sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa Tornionlaaksossa. Pohjoinen napapiiri kulkee kunnan eteläosan halki, Juoksengin kylän kohdalla. Tornionlaaksolaiselle kulttuurille on tuonut oman värinsä sen sijainti kahden valtion alueella. Suomen-puoleinen osa on Pellon kunnan keskustaajama, Ruotsin-puoleinen osa kuuluu Övertorneån kuntaan. On hyvinkin tavallista, että jopa aviopuoliso haetaan naapurista, eli Ruotsista.
Jatkosodan lopussa ja Lapin sodan aikana Pellon asukkaat joutuivat lähtemään evakkoon Ruotsin puolelle. Saksan armeija poltti lähes koko kunnan rakennuskannan peräytyessään, mikä tapahtui muuallakin koko Lapin rakennuskantaa ajatellen. Sotien jälkeen rakennus- ja elintarvikkeiden säännöstelyn aikaan Tornionjokilaaksossa kukoisti joppaus. Joppaaminen tarkoittaa salakuljetusta, tässä tapauksessa nimenomaan Ruotsista Suomeen.
Kylät ovat Lapissa tyypillisesti pitkiä ja väljiä joenvarsikyliä. Lapista vain pieni osa voidaan luokitella taajamaksi. Asutuksen hajautuminen laajoille alueille ja taajamien ulkopuolelle on Lapissa vallitseva piirre. Lapin kunnat ovat tyypillisesti pinta-alaltaan suuria ja väkiluvultaan pieniä. Asutus on hajautunut laajoille alueille ja välimatkat ovat pitkiä.
Tornionjoki antaa Pellon alueelle oman ilmeensä ja muodostaa yhdessä lähistön vaarojen kanssa ainutlaatuisen luonnon ympäristön. Tornionjoki on Euroopan pisin vapaana virtaava joki, ja erittäin arvostettu lohijoki. Joella on myös suuri historiallinen merkitys koko Tornionlaakson kulttuurissa. Paikalliset käyttävät joesta nimitystä Väylä, sillä sitä käytettiin entisaikaan pääasiallisena kulkuväylänä.
Kun pohtii mielikuvia Lapista, niin nopeasti mieleen nousee saamelaisuus ja siihen liittyvät asiat. Aihe on monitahoinen ja iso. Maantieteellisesti Pello alueena ei kuulu saamelaisalueeseen eikä metsäsaamelaisalueeseen, mutta saamelaisia toki asuu ympäri Suomea. Mikäli haluat tutustua saamelaisasioihin tarkemmin, niin suosittelemme seuraavia linkkejä:
https://www.metsasaamelaiset.fi
https://www.samediggi.fi/saamelaiset-info/
Pello on osa Pohjois-Suomen poronhoitoaluetta. Pellossa ja sen naapurikunnassa Ylitorniolla voit vierailla porojen luona useissa kohteissa. Poro on Lapin maakuntaeläin. Poro on puolikesy eläin, joka muistuttaa elintavoiltaan ja rakenteeltaan kantamuotoaan tunturipeuraa. Satoja vuosia sitten peuranmetsästäjät vaelsivat vuodenaikojen mukaan laajoilla alueilla, talvella Jäämeren rannan jäkäliköille ja kesällä muun muassa Pohjois-Lapin kesälaitumille. Porojen määrä ja tiheys pysyivät pieninä, kun luonnolliset tekijät, kuten suurpedot sekä loiset, verottivat porokantaa. Poronhoito ja vakiintuneet valtakunnanrajat muuttivat porokantaa määrällisesti suuremmaksi. Lappilaisilla on poroille kymmeniä, jopa satoja erilaisia nimityksiä, joilla kuvataan mm. poron sukupuolta, ikää, väriä, kuntoa ja luonnetta.
Lappi on täynnä vastakohtia ja ainutlaatuisia luonnonilmiöitä: kaamos, revontulet, keskiyön aurinko ja ruska. Lapissa jäsennetään vuodenkierto neljän vuoden ajan sijaan kahdeksaan erilaiseen jaksoon. Malli kahdeksaan vuodenaikaan tulee suoraan pohjoisen luonnosta. Vanha kansa eli luonnossa ja luonnosta. Pellon luontokohteita voit tarkastella seuraavasta linkistä: https://travelpello.fi/kohteet/luontopolut/
Lapissa ihmisten elämänmenoa yhdistää tietynlainen mielentila: asioita puuhataan ja tehdään paljon, mutta kiireen tuntua ei juuri tunneta (matkailusesongin aikaan tuo ei ehkä tosin kaikkiin päde). Lapissa on tekemisen meininki. Täällä kehitellään koko ajan jotain uutta. Elämä arktisessa pohjoisessa vaatii omanlaista asennetta, luovaa hulluutta ja erinomaista huumorintajua. Lapissa riittää tilaa hengittää ja Lapilla on voimaannuttava vaikutus. Voidaankin hyvin kysyä, että onko Lappi mielentila vai sittenkin maantiedettä?
Suomen väestö keskittyy eteläiseen Suomeen, ja asioita katsotaan usein sieltä käsin. Toisinaan unohdetaan kuinka pitkä maamme tosiallisesti on ja siitä johtuvat erilaiset lähtökohdat. Voidaan myös hyvin siispä kysyä, että ollaanko Lapissa kaukana kaikesta vai itse asiassa päinvastoin, keskellä kaikkea? Mielikuvat ja todellisuus ottavat alati mittaa toisistaan, kun puhutaan Lapista.
