Avainsana: Charles Lawrence

Hikimajoilla on erilaisia nimityksiä kansasta riippuen kuten Lakotojen Inipi, pyhän kivikansan maja Blackfoot.

Lukuisat alkuperäiskansojen perinteet ympäri maailmaa ovat kehittyneet kansojensa pyhiksi perinteiksi palvelemaan heidän tarpeitaan. Nämä perinteet, mukaan lukien myös pohjoismaisten kansojen perinteet, ovat kietoutuneet syvälle kansojen psyyken kudoksiin. Osa perinteistä myös hienovaraisesti ylläpitää ja kannattelee kansojen alkuperäisiä myyttisiä tarinoita.

Pohjois-Amerikan mantereen kuten Meksiko, Navajo, Sioux, Blackfoot, Ute, perinteissä kansat ovat useiden sukupolvien ajan kehitelleet pyhiä seremonioita, jotka valmistavat osallistujansa tiettyihin tarkoituksiin. Hikimaja seremoniaa käytetään puhdistautumiseen ja parantamiseen ennen osallistumista tiettyihin rituaaleihin kuten Sundance eli aurinkotanssi tai Naraya, yhteinen tanssi kaikkien puolesta.

Kaikilla perinteillä on omat seremonialliset tapansa. Jotkin ovat hyvin samankaltaiset, joissakin on merkittäviä eroja. Näitä kaikkia yhdistää Suuren Äidin pyhään kohtuun palaamisen tunne. Hikimajan rakenne vie itsen alitajuisesti sen alkuperäiseen syntymäpaikkaan.

Jokaisella osallistujalla on oltava selkeä aikomus palata elämän alkuperäiseen ykseyteen Suuren Äidin pyhässä kohdussa. Istuminen pimennetyssä paikassa auttaa muistamaan ja liittymään kaikkeuteen. Jokainen, joka hyvin valmistautuneena ryömii pyhitettyyn paikkaan, palaa ulos puhdistuneena, huojentuneena ja täydellisesti uudistuneena. Hikimajassa linjaudutaan takaisin Suuren Hengen yhteyteen, vaikka emme tietoisesti sitä tietäisikään.

Seremonian vetäjä on saanut oman oppinsa vanhimmalta, joka puolestaan on saanut tietyn tradition mukaisen oppinsa häntä edeltävän sukupolven vanhimmalta. Jokaisella hikimajan seremoniallisella ”veden heittäjällä” on mukanaan erilaisia ​​lääkkeitä, joita he tuovat jokaiseen seremoniaan. Charles on tuntenut Ishta Nupa Paynterin jo ennen kuin vei Wallis Black Elkin Bermudaan. Heti kun Wallis Black Elk näki Ishta Nupan, hän tunnisti hänessä uinuneen lahjan kantaa Lakota hikimaja perinnettä tarkalleen hänen antamiensa ohjeiden mukaan.

Hikimajan vetäjät ovat sitoutuneet valmistelemaan osallistujia jättämään

taakseen ja luopumaan kuluneista tarinoista, jotka ovat johtaneet hänet tähän hetkeen. Alkuperäiskansat näkevät itsensä olennaisena osana kaikkea olemassa olevaa ja käyttävät luonnonolentoja auttamaan matkaansa pimeään kohtuun ja sieltä pois. Kun perinteisillä tavoilla astutaan hikimajan kynnyksen yli harkitusti ja tietoisesti valmistaudutaan jättämään taakse kaikki vanha, josta on kasvanut ulos kuin nahkansa luonut käärme ollakseen uusi itse.

Tämän ajan henki kutsuu meitä astumaan esiin ja uudistamaan itsemme. Pyhän kivikansan majaseremonia mahdollistaa meille syvän keskinäisen yhteyden tunteen. Voimme tukea toinen toisiamme ja se vie meitä eteenpäin.

Hikimajarituaalissa asiat, olosuhteet ja uskomukset muuttuvat monin tavoin. Paluuta entiseen ei ole. Kun olemme virittyneet samalle taajuudelle ja tunnistamme itsemme uudelleen arvokkaina pyhän olemassaolon kehän jäseninä niin, tie tuntemattomiin, kartoittamattomiin maailmoihin voi olla hauska seikkailu.

Kaikki hikimaja seremoniaan osallistuvien on tärkeää osallistua hikimajan rakentamiseen. Kaikki mikä on olemassa on pyhää (Wakan), niinpä myös kaikki mikä liittyy hikimajan rakentamiseen on pyhää, kivet, kaaripuut ja päällysmateriaalit sekä osallistujat.

Tulikehän paikka, Chanupan (Pyhän piipun) alttari ja itse hikimaja sijoitetaan siten, että ne linjautuvat pohjoiseen ja kaikkeen luotuun.

Isoisä Wallis Black Elkin opetukset ja nykyisin Charlesin ja Ishta Nupan opetukset ovat syvällisiä kantaen tiedon kaukaa menneisyydestä siitä, että me kaikki olemme tähti-ihmisiä ja että henkemme voi linjautua takaisin kaiken luodun kanssa.

Hikimaja-seremonia pidetään Pohjoistuuli-tapahtumassa lauantaina 30.7. sekä ennen leiriä torstaina 28.7., johon voi ostaa lipun Uuden Tulen Keskuksen verkkokaupasta.